Tein eilen päätöksiä jotka toivottavasti johtaa johonkin hyvään. Päätin jättää pois jokaisen tekosyyn, päätin jättää pois lauseet jotka sisältää sanan ei, päätin että tuleva aikakausi on pyhitetty ainoastaan tarinoille, jotka kertovat että minä pystyn tähän. Kyllä sanan katkera ihanuus.. Päätin että ei ole mitään syytä siirtää enää tuonnemmaksi yrittämistä. Olen kylvänyt jo aivan liian kauan turhia selityksiä ja tyhjiä hetkiä jotka olisi voinut täyttää asioilla jotka tuottaisivat jotain. On  todellakin aivan turhaa luulla että jos antautuu pelon valtaan voisi elää niinkuin haluaa. Elämä vaatii rohkeutta ja sinnikkyyttä niiltä jotka tahtovat olla vapaita ja riippumattomia. Kaikki luodaan tyhjästä mutta ei ilman toimintaa. Vapaus on arvo jonka toteutumisen eteen kannattaa taistella. Loppuenlopuksi mitä muuta meillä täällä on jos meidät riisutaan täysin alastomiksi ja poistetaan kaikki turha teennäisyys? Viimeiseksi jää jäljelle vapaus. Vapaus valita. Se on meidän ytimemme. Luja sydänjuuri joka pitää kasassa silloinkin kun meiltä on viety kaikki muu.

Otin esiin vanhoja runojani ja tekstin raakileita joille olisi nyt tarkoitus antaa elämä. Olen sitä mieltä että minulla on jo jotain aika valmista mutta olisi hyvä löytää joku ihminen jolle voisin antaa niitä esiluettavaksi. Sellaista materiaalia ei ole kyllä paljon, lähinnä juuri sen takia että minun on vaikeaa saattaa mitään loppuun mutta tuntuu että nyt voisi oikeasti olla aika..

(Epävarmuus... tottakai se lähenee kuin hyökyaalto ja luultavasti yrittää peittää alleen jossainvaiheessa. Mutta tärkeintä on että kamppailee sitä vastaan ja voittaa.)

- Löytää oma kämppä ja toki maksaa se myös itse..
- Hankkia vihdoinkin ne kauan unelmissa siintäneet takkupötkylät päähän!
- Selkiyttää itselleni miksi vakavassa suhteessa eläminen tuottaa tälläistä kauhua ja levottomuutta ja mitä sille asialle pitäisi tehdä.(ääää tälläisten asioiden tuonnemmaksi siirtäminen vain vaikeuttaa tilannetta ja on epäreilua sille paremmalle puoliskolle.)
- Kirjoittaa jotain julkaisukelpoista.

Noniin. Nyt sitten vaan hanskat kauniisiin käsiin ja hommiin!

Pelko.